Uuden lukuvuoden alku – kaikki on mahdollista! Lähdetään pienen reflektion kautta uusia tavoitteita kohti.

Varhaiskasvatuksen osalta viime vuoden aikana huolta kuului varhaiskasvatuksen erityisopettajien katoamisesta esiopetukseen uuden esiopetuksen tuen lainsäädännön myötä. Tavoite tälle lukuvuodelle: riittävästi VEOjen työpanosta varmistamaan varhainen tuen tarpeen tunnistaminen ja tukitoimet myös varhaiskasvatuksessa eikä vain esiopetuksessa.

Esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuessa käynnistyy toinen toimintavuosi. Kukaan ei voi enää perustella vanhoja toimintamalleja siirtymäajalla – nyt viimein täytyy jo noudattaa uutta lakia ja opetussuunnitelmaa. Tavoite: sekä ryhmäkohtainen tuki että oppilaskohtainen tuki toteutuu hyvin kaikissa Suomen varhaiskasvatuksen yksiköissä ja kouluissa elokuusta alkaen.

Lukion tuen uudistusta on samoin edetty vuoden verralla. Lukiolta on kuulunut huolta muun muassa aineenopettajan antaman tukiopetuksen suhteen. Paikoin on tulkittu, että ryhmämuotoiset tukipajat riittävät ja on erikseen pitänyt saada rehtorilta lupa oppilaskohtaisen tukiopetuksen antamiseen. Erityisopettajaresurssia on kuitenkin vahvistettu edelleen monin paikoin ja tukea opiskeluun saa hallintopäätöksellä ja ilman. Tavoite: tukiopetusta saa myös oppilaskohtaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä.

Ammatillisessa koulutuksessa tuen uudistus astuu nyt voimaan. Uutena tulee voimaan oikeus erityiseen tukeen myös työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa. Harmillisesti palveluista putosivat pois hyväksi todetut opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot. Kehitteillä on myös kuntouttavan opetuksen malleja, joilla tuetaan moniammatillisesti niiden opiskelijoiden arkea, joiden toimintakyky ei tilapäisesti riitä opiskeluun. Tavoite: kiireettömämmän voimaantulon myötä tuen uudistus käynnistyy vahvemmin suunniteltuna eikä läpi vuoden tule venettä keikauttavia uusia soveltamisohjeita. 

Yhtenäinen tuen lainsäädäntö yltää nyt varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle – enää puuttuu korkeakouluja koskeva oppimisen ja opiskelun tuen lainsäädäntö. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistolaki eivät tunne opinto-ohjausta eikä opiskelun tukea ollenkaan, vaikka suomalaisissa ammattikorkeakouluissa työskentelee kymmeniä opo-erityisopettajia ja yliopistoissakin erityisopettajia on puolen tusinaa. Virkanimikkeinä voi olla esimerkiksi kampusopo, esteettömyysasiantuntija tms. 

Vaikka erillistä tuen lainsäädäntöä ei ole, tukea kyllä järjestetään. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää kohtuullisten mukautusten järjestämistä opiskelijoille, joilla on pysyvä tai pitkäaikainen vamma. Korkeakoulukontekstissa vammaksi voidaan katsoa esimerkiksi oppimista tai opiskelua vaikeuttava lukivaikeus, ADHD tai autismikirjon häiriö. Mukautukset toteutetaan yksilöllisinä opetus- ja opintojärjestelyinä hyvin samaan tapaan kuin lukiossa. Lisäaikaa tentteihin, joustoa kirjallisten töiden palautukseen, sekä erilaisia opintojakson suoritustapoja myönnetään tuhansille korkeakouluopiskelijoille.

Kesäkuussa julkaistu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 tähtää 60 % korkeakouluttujen osuuteen nuorista aikuisista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi visiossa on tunnistettu tarve kansalliselle ohjauksen ja oppimisen tuen viitekehykselle. Kentällä on hieman epäselvyyttä mitä korulauseet tarkoittavat, mutta tulkitsen itse tämän oppimisen ja opiskelun tuen lainsäädännön valmisteluksi.

Lainsäädännön tarvetta alleviivaa myös lisääntynyt laadittujen yksilöllisten opintojärjestelyjen määrä. Vuosittain yhä useampi opiskelija tarvitsee ja myös osaa pyytää tukea opiskeluunsa. Tämä kertoo tutkimusten mukaan ennen kaikkea onnistuneesta tuen polusta aina varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle. Saatu tuki oikeasti vaikuttaa oppimiseen ja itsetuntoon siten, että yhä useampi nuori pystyy opiskelemaan unelma-ammattiinsa! Bra jobbat!

Olisiko liiton tulevan sadan vuoden tavoite: jatketaan kaikkien erityispedagogiikan ammattilaisten yhdistämistä varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle – erityisesti kaikille, särskilt för alla!

Innostavaa lukuvuotta!.

Miia Immonen
puheenjohtaja, ordförande