Elämäämme on tullut tekoäly, ja moni teknologia-alan johtaja on aidosti huolissaan tekoälyn karkaamisesta ihmisen kädestä. AI murtautui jo julkisen terveydenhuollon järjestelmään Australiassa. Keskivertokäyttäjän näkökulmasta tällainen tuntuu vielä vieraalta – niin paljon maksullisetkin ohjelmat ajoittain tökkivät.

Tekoälyn on sanottu vievän tulevaisuudessa työmme. Joillain sektoreilla tämä on jo todellisuutta. Voisiko AI korvata myös erityisopettajan?

Työelämän professori Antti Kauhanen (IS 25.9.) näkee tutkimusten valossa tekoälyn pikemminkin muuttavan työnkuvaa kuin vievän työpaikkoja. Parhaimmillaan se vapauttaa ihmisille enemmän aikaa luovuutta ja omaa harkintaa vaativaan työhön. Erityisopettaja voi tehdä esimerkiksi tuntisuunnitelmat ja yksilölliset tehtävät entistä nopeammin tekoälyn avulla. 

On myös vaikeaa nähdä, että AI tai robotti korvaisi kouluissa ihmisten välisen tärkeän vuorovaikutuksen. Mutta rinnalle se voisi tulla: Tarkastamaan tehtäviä, pitämään yllä struktuuria, auttamaan… menettämättä koskaan mielenmalttiaan. Japanissa robotteja käytetään jo kieltenopetuksen tukemiseen sekä koulupoissaolojen ja yksinäisyyden vähentämiseen.

Tekoälyn ongelmat tiedämme kouluissa. Nuoret keksivät keinoja hyödyntää sitä väärin. Toisaalta terävin kärki käyttää AI:ta hyvin tehokkaasti sparraukseen itseään säästämättä, korostaen lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen sekä yleissivistyksen merkitystä. Oma arviointikyky on kaiken perusta. Tähän liittyy myös tekoälyn turhan käytön välttäminen ympäristösyistä.

Entä voisiko tekoäly auttaa meitä ratkaisemaan tuen uudistuksen vaikealta tuntuvan palapelin? 

Olisivatko jopa käyttäjäystävälliset asiakirjat mahdollisia tulevaisuudessa?.

Pasi Luukkainen
päätoimittaja

PS. Sydämellinen kiitos Miia Immoselle liittomme puheenjohtajuudesta sekä hyvästä yhteistyöstä lehden toimituksen kanssa.