Suomen erityiskasvatuksen liitto ry (Sel. ry) on antanut lausuntonsa ja liiton varapuheenjohtaja Miia Immonen on käynyt eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana perusopetuksen oppimisen tuen uudistuksesta HE 114/2024.

_ _ _

Lausunnossaan Sel. ry korostaa ennaltaehkäisevän, ryhmäkohtaisen tuen aidon toteuttamisen merkitystä ja vaatii siihen riittäviä resursseja.

Sel. ry kannattaa hallituksen esityksen inklusiivista toimintakulttuuria ja pedagogiikkaa. Tulevan perusopetuslain toteuttaminen edellyttää aiempaa vahvemmin opettajien välistä yhteistyötä. Tärkeässä roolissa ovat jakotunteina toteutettu tukiopetus, yhteisopettajamalli, sekä oppilaiden joustavat ja tarkoituksenmukaiset ryhmittelyt. Erityisopettajien määrää lisätään ja koulunkäynninohjaajien tärkeä rooli tunnustetaan.

Sel. ry:n mukaan erityisluokkaopetusta on jatkossakin järjestettävä niille oppilaille, joille ryhmämuotoinen tuki ei mahdollista oppimista ja koulunkäyntiä. On kuitenkin pidettävä huoli, että erityisluokasta voidaan aidosti integroitua yleisopetukseen valituissa oppiaineissa. Viiden oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan yläraja ei saa segregoida, vaan yleisopetuksen ryhmien tulee olla maltillisen kokoisia ja erityisluokan oppilaiden mukaan on löydyttävä tarvittaessa toinen opettaja.

Tuen tarpeen arvioinnin, tuen suunnittelun ja hallinnollisen päätöksen yhdistävän lomakkeen on oltava selkeä ja tarkoituksenmukainen sekä identtinen kaikkialla Suomessa. Lomakkeiden siirto oppilaan mukana on tapahduttava sähköisesti ilman päällekkäistä kirjaamistyötä. Kannatamme esitystä siitä, että jatkossa tuen tarpeen arvioinnin yhteydessä opiskeluhuoltoa konsultoidaan tarvittaessa.

Sel. ry esittää kahta selkeyttävää muutosta hallituksen esitykseen. Opetussuunnitelman perusteiden lisäksi tarkoituksenmukaisten joustavien ryhmittelyiden tulisi olla kirjattuna lakiin osaksi ennaltaehkäisevää, ryhmäkohtaista tukea. Esitimme myös, että oppilaskohtaisiin tukitoimiin oikeuttavaa lain muotoilua tarkennetaan, koska “opintojen etenemättömyys” ei kuvaa sitä hetkeä, jossa tuen tarve pitää arvioida.

Oppilaskohtaisiin tukitoimiin tulee olla oikeus oppilailla, jotka opetushenkilöstön mielestä tarvitsevat yksilöllistä tukea opetukseen osallistumiseen ja koulunkäyntiin. Keskeistä on, että ryhmäkohtaisia pedagogisia tukimuotoja, kuten eriyttämistä ja opiskelua erityisopettajan pienryhmässä, on aidosti tarjottu ja ne on todettu riittämättömiksi.

Kiitämme, että lakiesityksessä huomioidaan myös kouluakäymättömät oppilaat, sillä oppilaiden kiinnittymättömyys kouluun vaatii yhä enemmän kaikkien opettajien toimia ja osaamista. Samoin huolemme hitaasti kypsyvien lasten koulun aloituksesta on kuultu ja heille annetaan mahdollisuus jatkossakin aloittaa koulu 8-vuotiaana.

Toteuttaakseen uutta perusopetuslakia opettajat tarvitsevat nykyistä paremmat ammatilliset valmiudet vastata oppilaiden tuen tarpeisiin. Kaikkien opettajankoulutusohjelmien tulee sisältää erityispedagogisia osioita ja opettajan työssä toimiville on tarjottava ryhmäkohtaisen tuen toteuttamiseen täydennyskoulutusta. Aikuiskoulutustuen seuraajan tulee taipua erityisopettajakoulutuksen lisäksi myös opettajien täydennyskoulutukseen ilman, että taakka koulutuksen kuluista kaatuu opettajille.

Uudistuksen on taattava laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille lapsille kaikkialla Suomessa. Sen on sisällettävä toimivimmat nykyisistä käytännöistä, aidosti vähennettävä opettajien ja hallintohenkilöstön kirjaamistyötä ja tarjottava taloudellinen resurssi sekä opettajien täydennyskoulutukseen että tuen vaikuttavampaan toteuttamiseen.

Hallituksen esitys HE 114/2024 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2024.aspx