Mediatiedote: Oppilaan tuki perusopetuksessa ontuu (18.3.2018)

Mediatiedote: Oppilaan tuki perusopetuksessa ontuu (18.3.2018)

Perusopetuksessa vallitsee kroonistunut tuen ja erityispedagogisen osaamisen vaje. Suomessa on tutkimustietoa, menetelmiä ja osaamista, mutta lasten perus- ja ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi vuodesta toiseen. Lapsen oikeus perusopetukseen ja oikea-aikaiseen tukeen on byrokraattista sanahelinää. Kuilu huono- ja hyväosaisten oppilaiden, alueiden ja koulujen välillä repeää.

Oppilaiden ajantasaiset tukitoimet ja yhdenvertaisuus roikkuvat tuen järjestämisen johtamisen, kunnan taloudellisen tilanteen ja päättäjien arvomaailman varassa.  Väkivaltainen oirehtiva oppilas erotetaan koulunkäyntikyvyttömänä. Traumatisoituneelle lapselle ehdotetaan asiantuntijalausunnossa ainoaksi tueksi koulunkäyntiavustajaa. Itsemurhaa hautova oppilas jonottaa koulupsykologille. Psykologi voi puuttua kokonaan ja koululääkäri on taruolento. Lastensuojelulasten tuki koulussa pysähtyy sosiaalityöntekijän vankkaan uskoon tietosuojan suojelevasta vaikutuksesta. Oppilas saa opetusta siivouskomerossa, autotallissa ja yksityisen lastensuojelulaitoksen keittokomerossa. Lyijykynistä, kirjoista ja kanankoivista on säästetty luvattoman kauan. Oppilaat kiusaavat toisiaan koulukunnottomiksi. Erityisopettajat eivät ehdi, luokan- ja aineenopettajilta puuttuu osaamista.

Tilastokeskuksen mukaan perusopetuksessa opiskeli vuonna 2016 lähes 549 000 oppilasta, joista tehostettua tukea tarvitsi 45 912, erityistä tukea 40 023 ja vaativaa erityistä tukea noin 10 000 oppilasta. Tukea tarvitsevat myös eri kieli- ja kulttuuritaustaiset ja traumatisoituneet turvapaikanhakijat. Lainsäädäntö edellyttää, että kaikkien oppilaiden opetus pyritään järjestämään lähikoulussa muun opetuksen yhteydessä.

Vuodesta 2016 lähtien suomalaisten lasten lukutaito, matematiikan ja luonnontieteiden oppimistulokset ovat laskeneet. Heikkojen osaajien määrä on kasvanut 2000 -luvulla. Pienistä oppimisvaikeuksista kehkeytyy ilman tukea vakavia koulunkäynnin haasteita. Prosessi näkyy syrjäytymistilastoissa ja talousluvuissa. Syrjäytymisvaarassa ovat usein maahanmuuttajataustaiset tai erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Myös äidin matala koulutustaso ja perheen sosioekonominen tausta vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen.

Suomen erityiskasvatuksen liitto ry. peräänkuuluttaa kansallisia toimia ja päättäjien vastuuta tuen järjestämisessä oppilaiden yhdenvertaisuuden ja inhimillisen kohtelun varmistamiseksi. Perusopetuksen riittävä rahoitus ennaltaehkäisevään työhön on varmistettava. Erityisopettajia tarvitaan lisää kouluihin konsultoimaan ja ohjaamaan tuen järjestämisessä. Heitä tarvitaan yhteisopettajuuteen luokan- ja aineenopettajien kanssa. Kaikille opettajille on mahdollistettava erityispedagoginen täydennyskoulutus. Oppilashuollon resursseissa on huomioitava lisääntynyt psyykkinen oirehtiminen sekä traumatisoituneet maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret.

Suomen erityiskasvatuksen liitto ry. kokoontui viikonloppuna Kokkolaan opintopäivilleen. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2019 – 2020 valittiin raaseporilainen erityisluokanopettaja Päivi Peltola. Peltola työskentelee erityisluokanopettajana Kalasataman peruskoulussa Helsingissä:
– Kannan huolta myös nuorten erityisopettajien jaksamisesta haasteviidakossa.  Kun erityisopettaja voi hyvin, oppilaskin voi.

Lisätietoja

Erityiskasvatusliiton puheenjohtaja Päivi Juntti, 044 288 2499, paivi.juntti@sel.fi
Erityiskasvatuslehden päätoimittaja Merja Koivisto, 040 937 9413, merja.koivisto@sel.fi

Tiedote tulostettavassa muodossa – lataa tästä.