Kohtaa oppilas

Kohtaa oppilas

Syksyn ensimmäisen kolumnin aiheen valinta oli poikkeuksellisen haastavaa. Ympärillä velloivat jo keskustelut, miten syksyn aloitamme ja miten johdamme omaa työtämme. Emme tienneet, millaiseen kouluun oppilaiden kanssa menemme. Kevät oli raskas ja epävarmuus on ympärillä edelleen. Heti koulujen alkaessa keskiössä on ollut tuen tarpeiden selvittely ja suunnittelu. Olisiko syksyn tärkein asia kuitenkin oppilaiden kohtaaminen ja läsnäolo?

Meidän erityisopettajien vahvuustekijä on aina ollut oppilaiden kohtaamisen taito ja vuorovaikutus heidän kanssaan. Kivijalan opettamiselle ja arjen kohtaamisille luovat pienestäkin nousevat positiiviset palautteet ja välittävä, aito oppilaan kohtaaminen. 

Se on taito, jota voimme oppia ja jota voimme opettaa myös oppilaille. Sillä tuemme luokan työrauhaa, oppilaiden oppimista ja motivaatiota. Oppilaat aistivat nopeasti epäaidon palautteen. Sillä on suuri merkitys miten palautteen annamme ja miten oppilaan kohtaamme. Haastavakin oppilas tarvitsee arvostusta. Jos sitä ei ole, haasteet lisääntyvät entisestään. 

Ammattimaista on tehdä yhdessä töitä, ja selvittää oirehdinnan syy ja paremmat tukitoimet luokkaan. Miten toimia toisin ja hakea parempia ratkaisu tähän tilanteeseen. On tärkeä katsoa eteenpäin, hakea uusia tavoitteita ja löytää mahdollisuuksia antaa positiivista palautetta.

Oppilaat ovat joka päivä useamman tunnin koulussa. Kuvittele, jos heille kuormataan pelkästään negatiivista palautetta niskaan. Miten se vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin ja oppimiseen? Ihan jokainen oppilas tarvitsee arvostamista ja lämmintä kohtaamista. 

Lapsilla ja nuorilla ei toiminnan ohjaus ole kehittynyt kuten meillä aikuisilla. Meidän tehtävämme on ohjata heitä oikeaan suuntaan. Emme voi koskaan mennä sen taakse, että oppilas on vaikea. Varmasti on, mutta silloin on tärkeää hakea apua, tehdä yhteistyötä ja ohjata oppilasta oikeaan suuntaan. Oppilaat ovat lapsia ja nuoria, joiden hyvinvointi lisääntyy positiivisessa, välittävässä kulttuurissa.

”Mikään ei motivoi oppilasta niin paljon kuin positiivinen palaute ja kannustus.”

Kohtaaminen on vuorovaikutusta ja vuorovaikutteinen kulttuuri toimii silloin, kun lapsi tai nuori kokee ympäristönsä turvalliseksi. Kannustava ja lämmin vuorovaikutus ja kohtaaminen tukee hyvää oloa ja lisää turvallisuutta koulupäivään myös meille opettajille. Mikään ei motivoi oppilasta niin paljon kuin positiivinen palaute ja kannustus. Oppilaita parhaiten tukee johdonmukainen, välitön ja säännöllinen palaute. Opettajana luomme ilmapiirin, joka on koko hyvinvoinnin ja oppimisen kivijalka.

Oppilaita arvostava ja parempia ratkaisuja hakeva keskustelu opettajahuoneissa vie oppilaan ja luokkien oppimista ja työrauhaa parempaan suuntaan. Negatiivinen keskustelu ei auta ketään ja väsyttää itse opettajaa. Pahimmassa tapauksessa asenne välittyy muihin opettajiin ja ohjaajiin koulussa, haitaten koko luokan tai oppilaan toimintaa. Ratkaisukeskeisyyttä tarvitaan, kun tuetaan oppilaan käytöstä tai oppimista. Oppilaan virheille annetaan tilaa, ja oppilaalle mahdollisuus oppia ymmärtäen oppilaiden erilaisuutta. Paras tapa ohjata oppilaan negatiivista käytöstä on antaa positiivista palautetta. 

Kevät oli kaikille raskas, myös kotona. Onneksi saimme kesällä nauttia auringosta ja lämmöstä. Nyt on voimaa jaksaa ja tukea niitäkin oppilaita, jotka ovat kuormittuneet tavalla tai toisella. 

Mukavaa alkanutta lukuvuotta kaikille! 

Tiina Vitka
on Kokkolassa yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja.

Tästä kolumnista hän kirjoitti monta versiota ja sitten lähti ihan toiseen suuntaan.