Oppilaan tarpeet ovat työmme lähtökohta!

Oppilaan tarpeet ovat työmme lähtökohta!

Tämän lukuvuoden aikana on ollut usein esillä erityisopettajan ja erityisluokanopettajan erilainen työnkuva. Erityisopettajien työhön on viimeisten vuosien aikana tullut paljon sellaisia elementtejä, joiden voidaan katsoa kuuluvan erityisluokanopettajan toimenkuvaan. Missä siis on työn raja ja kuka sen määrittelee? Loppujen lopuksi perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet antavat hyvin selkeät raamit molempien virkanimikkeiden alaiselle työlle.

Missä siis on työn raja ja kuka sen määrittelee?

Jos oppilas tarvitsee yleistä tai tehostettua tukea ja yhtenä tuen antamisen muotona on osa-aikainen erityisopetus, on se laaja-alaisen erityisopettajan työtä. Tuki on tällöin perusopetuslain 16§:n mukaista osa-aikaista erityisopetusta. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä ja tarvitsee kokoaikaista erityisopetusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa, annetaan sitä perusopetuslain 17§:ään perustuen ja tällöin tuen kelpoinen antaja on erityisluokanopettaja. Mieti siis kumpaan pykälään oppilaittesi tuki perustuu. Onko virkanimikkeesi oikea? Jos virkanimikkeesi ei mielestäsi vastaa työnkuvaasi, ota asia esille esimiehesi kanssa. Virkanimikkeen ja työnkuvan vastaavuudesta on hyvä keskustella myös luottamusmiehen kanssa. Tämän päivän koulussa tarvitaan ehdottomasti sekä osa-aikaista erityisopetusta antavia erityisopettajia että erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta antavia erityisluokanopettajia. Erityisluokanopettajalla ei tarvitse olla omaa luokkaa tai pysyvää opetusryhmää – oppilaan erityisopetuksen tarve on työn perusta. On oltava myös tarkka siitä, että oppilaan HOJKSiin on kirjattu hänen tarvitsevan kokoaikaista erityisopetusta esim. matematiikassa tai englannissa. Ei riitä, että kerrotaan oppilaan tarvitsevan erityistä tukea, sillä tukea voidaan antaa monin eri keinoin. Opetushallituksen mukaan osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös jaksona, mutta jakson pituus voi pisimmillään olla muutamia viikkoja – pienryhmäopetus erityisopettajalla ei voi olla pysyvä tukimuoto. Luokan- ja aineenopettajalla on vastuu oppilaan opiskelusta ja arvioinnista yhdessä erityisopettajan kanssa.

OAJ antoi maaliskuussa ennen kuntavaaleja suosituksen opettajien ja oppilaiden välisistä suhdeluvuista. OAJ:n näkemyksen mukaan erityisopettajia pitäisi kouluissa olla yksi sataa oppilasta kohti. Luokanopettaja pitäisi olla 18:aa oppilasta kohti alkuopetuksessa ja 20:tä oppilasta kohti ylemmillä vuosiluokilla. Jos erityistä tukea tarvitseva oppilas opiskelee yleisopetuksen opetusryhmässä, tulisi kertoimena olla 2 – vieraskielisillä ja tehostettua tukea saavilla kerroin olisi 1,5. Monessa kunnassa näihin suhdelukuihin yltäminen edellyttäisi useita uusia virkoja. Kannattaa nostaa asia esille, kun kohdataan uusia kuntapäättäjiä, joista lähes kaikki ilmoittautuivat koulun puolustajiksi kampanjoissaan!

Huhtikuussa julkistettiin OAJ:n tekemän kolmiportaisen tuen toteutumista selvittäneen kyselyn tulokset. Kyselyn mukaan vain kaksi kolmasosaa osa-aikaista erityisopetusta tarvitsevista saa tarvitsemaansa tukea ja joka viides jää lähes kokonaan ilman erityisopettajan tukea. Näyttää siltä, että talous säätelee oppilaan tuen määrää enemmän kuin oppilaitten tarpeet. Näinhän sen ei pitäisi olla! Oppilaan oikeus tukeen on subjektiivinen. Lapsen edun puolesta puhuminen on meidän tehtävämme – samalla turvaamme oman työmme ja jaksamisemme.

Keväistä mieltä kaikille! Kohta taas päästään kesälaitumille

Päivi Juntti
puheenjohtaja