Kiitoksen aika

Kiitoksen aika

Lukuvuoden työ on tehty. Arviointiin kuuluu kiitos ja positiivisuus. Niin pienet kuin suuretkin ihmiset ovat usein kehuvetoisia – positiivisen palautteen voima on suuri. Anna siis kiitos tehdystä työstä oppilaalle, kollegalle, esimiehelle, hyvälle tiimille ja myös itsellesi. Oman työn arviointi on aivan yhtä tärkeää kuin oppilasarviointikin. Hyvin tehdyn työn jälkeen on ansaitun loman aika.

Porin opintopäivillä opetusministeri Krista Kiuru kertoi meille hänen kaavailemastaan kehittäjäopettajien koulutuksesta. Hänen mukaansa jokaisessa koulussa on tulevaisuudessa kehittäjäopettaja, joka koordinoi ja ohjaa opettajien työtä. Koulutus aloitettaisiin jo tänä vuonna. Esimiesopettaja asiantuntijayhteisössä tuntuu minusta oudolta ajatukselta! Jokainen opettaja on oman työnsä kehittäjä – koulun ja oman ammattitaidon kehittäminen on meidän jokaisen vastuulla ja kunnia-asia.

Suomalainen opettaja kokee olevansa arvostettu. Meillä on itsenäinen työ, jonka laatuun luotetaan.

Suomessa myös opettajankoulutus on korkeatasoista – lähes kaikki opettajat ovat maistereita, erityisopettajilla on vahvaa erityispedagogista osaamista. Esimerkiksi Tanskassa opettajankoulutusta uudistettiin kaksi vuotta sitten. Heillä opettajankoulutus on neljässä vuodessa suoritettava alempi korkeakoulututkinto. Koulutukseen sisältyy 10 opintopistettä erityispedagogiikkaa – muuta erityisopettajan koulutusta ei ole. Erityispedagoginen konsultaatio ja ohjaus toteutetaan sosiaalihallinnon alaisen VISO-keskuksen kautta. Sieltä neuvotaan, millaisten asiantuntijoiden puoleen koulut, opettajat ja huoltajat voivat kääntyä tarvittaessa erityistä tukea ja moniammatillista osaamista. Suomessa voimme olla ylpeitä asiantuntijuudestamme ja oppilaan tarvitseman varhaisen ja välittömän tuen toteutumisesta.

Koulupäivän rakenne on myös noussut esiin tänä keväänä. Tulevaisuuden peruskoulu – työryhmä esittää, että koulupäivän tulisi alkaa klo 9 ja OKM:n teettämässä, Lea Pulkkisen toteuttamassa Innostava koulupäivä -selvityksessä ehdotetaan koulupäivän sisään kerhotoimintaa sekä koulupäivän pituuden lisäämistä. Näiden ehdotusten mukaan oppilaat olisivat koulussa yhdeksästä noin klo 17 saakka. Pitkä päivä ja sen lisäksi varmaan vielä illaksi kotitehtäviä! Koulupäivän rakenteen muutosten toteuttaminen edellyttäisi nähdäkseni myös opettajien työehtojen ja palkan perusteiden muutosta, mutta nykyisessä taloustilanteessa muutosvalmiutta ei ole. Ehdotus herättää runsaasti kysymyksiä: kuka vastaa koulupäivän keskellä pidettävistä kerhoista, mitä tekevät ne oppilaat, jotka eivät halua osallistua kerhoihin, mistä kaikelle toiminnalle löytyy asianmukaisia tiloja, onko opettajalla pakollisia hyppytunteja kesken päivän vai velvoitetaanko tuona aikana esim. suunnitteluun tai muuhun koulun kehittämiseen… Vapaaehtoisen kerhotoiminnan lisääminen heti oppituntien jälkeen on mielestäni kannatettava ajatus. Sillä tavalla saataisiin monia lapsia ja nuoria hyvien harrastusten pariin!

Hyvää kesää toivottaen,

Päivi Juntti
puheenjohtaja

Tulevaisuuden peruskoulu ja Innostava koulupäivä julkaisut löytyvät tästä.