Intoa ja iloa uuden lukuvuoden alkuun!
Istun uudessa työhuoneessani. Opettajat ja oppilaat ovat päässeet lomalle, ja minä suunnittelen tulevaa lukuvuotta. Tuntuu jännältä miettiä tässä vaiheessa, nyt vielä niin kaukana häämöttävää elokuuta ja uutta lukuvuoden alkua.
Tuokoon uusi lukuvuosi sinulle juuri niitä asioita, mitä toivot. Olkoon sinulla intoa ja iloa aloittaa uutta, toivottavasti hyvin levätyn kesäloman jälkeen.
Nyt alkava lukuvuosi on monella tapaa mielenkiintoinen ja työntäyteinen. Oppimisen tuen lainsäädäntö muuttuu ja sitä myöden on otettava haltuun uusia käsitteitä ja käytänteitä. Tätä artikkelia kirjoittaessani valmistelen liittomme vastausta opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista.
Suurimpia muutoksia on se, että kolmiportaisuuden tilalla jatkossa olisi ennakoivat tukitoimet ja oppilaskohtaiset tukitoimet. Opetuksen järjestäjän tulisi tehdä päätös oppilaskohtaisista tukitoimista, perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta sekä opetuksen järjestämisestä oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite. Jatkossa ryhmäkokosäädökset siirtyisivät asetuksesta lakiin ja yleisopetuksessa opiskelevien tuen tarvitsijoiden määrää rajoitettaisiin (max 5 oppilasta / ryhmä).
Ennakoiviin tukitoimiin kuuluisi ennakoiva tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja lyhytaikainen erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Ennakoiviin tukitoimiin tulisi resursoida 0,127 opetustuntia per koulun oppilas per viikko. Ennakoivat tukitoimet tulisi suunnitella koulun tasolla ennakkoon. Ennakoivilla tukitoimilla kehitettäisiin koulun pedagogista toimintakulttuuria siten, että sillä tuettaisiin kaikkia oppilaita, inklusiivista lähikouluperiaatetta edelleen korostaen.
Oppilaskohtaiset tukitoimet tulisivat kyseeseen, mikäli ennakoivilla tukitoimilla ei ole vaikuttavuutta oppilaan tuen tarpeeseen. Tällöin laadittaisiin tuen tarvetta kartoittava arvio, jonka pohjalta tehtäisiin hallinnollinen päätös annettavasta tuesta. Tämän jälkeen laadittaisiin oppilaskohtaiset tukitoimet kuvaava suunnitelma. Oppilaskohtaisina tukimuotoina mainitaan säännöllinen erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä ja pienryhmässä, erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet.
Näiden muutosten myötä poistuisivat tehostettu tuki ja erityinen tuki sekä niiden takana olevat 16§ ja 17§. Enää ei olisi niin paljon pedagogisia asiakirjoja. Näillä muutoksilla tavoite on selkeyttää oppimisen tuen käytänteitä sekä keventää hallinnollista taakkaa, muun muassa.
Liittomme näkemys on se, että tarvitaan vielä paljon tarkennuksia määritelmiin tätä oppimisen tuen muutosta tehtäessä, jotta paikalliselta keksimiseltä vältytään. Erittäin tärkeää on määritellä tarkasti, mitä kaikkea ennakoiviin tukimuotoihin sisältyy eli avata mm ihan käsitteiden tasolla tukiopetus, samanaikaisopetus, erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan antama pienryhmäopetus ja erityisluokanopettajan antama erityisluokkaopetus. Edelleen on epäselvää, saako erityisopettaja opettaa kokonaisia oppiaineita ja “yksilöllistettyä” oppiainetta. Mikä ero on siis erityisopettajan antamalla pienryhmäopetuksella ja erityisluokanopettajan antamalla erityisluokkaopetuksella? Miten konsultatiivinen työote sovitetaan opv-työaikaan? Paljon siis vielä kysymyksiä, joihin toivottavasti saadaan vastauksia syys-lokakuun aikana.
Mitä sen jälkeen? Sitten kirjoitetaan näiltä osin opetussuunnitelmaa uudelleen myös paikallisella tasolla. Lain muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2025.
Omat tunnelmani ovat kutkuttavat. On melkoisen etuoikeutettua saada seurata edelleen eturivissä näitä tulevia muutoksia ja olla omalla pienellä työpaikkakunnallani sivistysjohtajana viemässä tulevia muutoksia käytäntöön. Olkaamme kaikki valmiina ja valppaina, kun muutoksen tuulet alkavat puhaltaa.
Iloa ja intoa muutostöihin ja tulevaan lukuvuoteen!
Tiina Kujala on Suomen erityiskasvatuksen liitto ry:n puheenjohtaja ja Lestijärven kunnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja.