Hallitus on uudistamassa oppimisen ja koulunkäynnin tuen. Hallituksen esitys on ollut lausuntokierroksella kesän kynnyksellä. Kentän viesti on viimein kuultu: kolmiportainen tuki ei toimi. Muutoksen tuulet puhaltavat. 

Minut yllätti, kuinka suurta muutosta suunnitellaan.
Koko erityisopetuksen käsitteistökin muuttuu samalla. Jos lakimuutos toteutuu ilman suurempaa tuunausta, ei ole enää kolmiportaista tukea, ei sekavia asiakirjoja, ei edes hojksia. Muun muassa pidennetty oppivelvollisuus, erityiset opetusjärjestelyt ja oppimäärän yksilöllistäminen poistuvat laista ja korvataan uusilla käsitteillä. Jo nyt käsitteet ovat epäselviä opettajille. Niiden muuttuminen tulee todennäköisesti aiheuttamaan hankaluuksia. 

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki tulee muuttumaan siten, että lakimuutosten jälkeen puhuttaisiin ennakoivista ja oppilaskohtaisista tukitoimista. Ennakoivat tukitoimet vastaisivat ymmärtääkseni nykyistä yleistä tukea. 

Jos ennakoivat tukitoimet eivät ole riittäviä, siirryttäisiin oppilaskohtaisiin tukitoimiin, joiden tarkoitus on olla säännöllisiä ja pitkäkestoisia. Tämä vastaisi nykyisiä tehostettua ja erityistä tukea. Näitä tukitoimia olisivat erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä tai pienryhmässä, erityisluokanopetus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehtäisiin arvio, päätös ja suunnitelma. Näin halutaan vahvistaa oppilaiden oikeusturvaa. 

Jatkossakin inkluusio olisi edelleen keskiössä. Opettajien työtaakkaa halutaan keventää. Pedagogisia asiakirjoja halutaan yksinkertaistaa ja selkeyttää. Odotettuna uutuutena säädettäisiin maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kielitaidon tukeminen. Subjektiivista oikeutta tukeen korostetaan. Merkittävimpiä muutoksia olisi se, että yleisopetuksen ryhmässä saisi olla jatkossa vain viisi tukea tarvitsevaa oppilasta. Rivien välistä on havaittavissa, että jatkossa opetuksen järjestäjä ei voisi enää vedota resursseihin puuttuvien tukitoimien perusteluna. 

Konsultatiivista työtä korostetaan ja sitä varten perustettaisiin konsultatiivista sairaalaopetuspalvelua kansalliseen käyttöön. Jostain syystä Oppimis- ja osaamiskeskus Valteria ei mainita, mikä on erikoista. Valteri on tunnettu konsultatiivinen keskus, jonka työn jatkamista Maija Hartikainen perustellusti toivoi Helsingin Sanomien mielipiteessä 12.6.2024. Minä komppaan vahvasti! 

Esityksessä todetaan, että vaativan erityisen tuen oppilaiden opetus ja tukitoimet eivät aina toteudu normien mukaisesti. Heti perään korostetaan, että kaikilla on oikeus saada perusopetusta jokaisena päivänä. Valitettavasti esityksessä ei mainita tähän liittyvää problematiikkaa, mikä liittyy erityisesti lastensuojelulaitoksissa asuvien lasten liikkumisvapauden rajoituksiin ja vankilassa oleviin perusopetusikäisiin. Heillä ei ole mahdollisuutta mennä kouluun päivittäin, eikä riittävää opetusta oppilaan luokse järjestetä. 

Kaikista eniten olen huolissani siitä, ettei esityksessä oteta kantaa siihen, kenellä on tosiasiallinen valta päättää oppilaan tukitoimista. Tuleeko tilanne kuitenkin jatkumaan nykyisellään, koska opettajiin kohdistuu paine, jossa sellaista tukitoimea ei tarjota, jota resurssisyistä ei ole saatavilla.

Ilona Ruiz on erityisluokanopettaja Vantaalla ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän tutkii hyväksytyn ja hylätyn arvosanan rajanvetoa yläkoulussa.