Kaksi koululaista juoksi koulun käytävällä kesken oppitunnin. He koputtelivat luokkien oviin. Yhden luokan ovi oli auki, ja oppilaat yrittivät mennä luokkaan sisään. Opettaja asettui ovelle esteeksi, jolloin oppilaat menivät luokkaan sisään opettajan ohi samalla häntä tönäisten. Oppilaiden koulupäivä keskeytettiin. Huoltajille ilmoitettiin, että koska oppilaat ovat loukanneet opettajan fyysistä koskemattomuutta ja häirinneet oppitunteja, heidän seuraavakin koulupäivänsä evätään.

Juridisesti ratkaisu on ongelmallinen. Perusopetuslain mukaan oppilaan koulupäivä voidaan keskeyttää väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai jos opetustoiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan aiheuttaman häiriön takia. Samoista syistä epäämistä, voidaan jatkaa seuraavan koulupäivän ajan, jos tarvitaan aikaa suunnitella paluuta opetukseen ja tarjota oppilashuollon palveluita ja tukea opetukseen paluuta varten. Tätä varten tehdään suunnitelma. (Perusopetuslaki § 36.) Opetuksen epääminen on turvaamistoimenpide, jolla turvataan koulussa olevien henkilöiden turvallisuutta sekä opetustoimintaa (OPH 2024).

Esimerkissäni koulun huoltajille ilmoittama syy seuraavan koulupäivän epäämiseen vaikuttaa turvaamistoimenpiteen sijaan olevan kurinpitotoimi huonon käyttäytymisen seurauksena.

Kaikki koulussa työskentelevät tietävät, että jos oppilas häiritsee tunnilla, hän jatkaa häiritsemistä myös käytävällä.

Kouluissa toteutetaan julkista valtaa, mikä on juridisesti iso asia. Oppilaan oikeus saada opetusta on vahva oikeus. Siihen puuttuminen vaatii niin ikään vahvat, lakiin perustuvat perusteet. Nämä on mainittu selkeästi perusopetuslaissa. Kurinpitotoimet (jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen) on kirjattu lakiin, eikä kouluissa voida muita keinoja käyttää. Koulupäivän epääminen ei voi näin ollen olla rangaistus käytöksestä, vaan sen tarkoituksena on turvata joko opetustoiminta tai muiden turvallisuus.

Perusopetuslaki tarjoaa opettajalle ja rehtorille useita puuttumiskeinoja epätoivottuun käytökseen. Kurinpitotoimien lisäksi on turvaamistoimenpiteitä sekä oikeus käyttää välttämättömiä voimakeinoja, mikäli oppilas tekee vastarintaa.

Antamani esimerkki viestii koulun henkilökunnan väsymyksestä ja keinottomuudesta. Tilanne voi olla se, että useampi oppilas aiheuttaa päivittäin merkittävää häiriötä tunneilla. Opettajalla on oikeus poistaa häiritsevä oppilas oppitunnilta, mutta oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa. Valvonta ei edellytä katsekontaktia, joten periaatteessa on mahdollista sanoa oppilaalle, että hänen tulee odottaa luokan oven ulkopuolella. Kaikki koulussa työskentelevät tietävät, että jos oppilas häiritsee tunnilla, hän jatkaa häiritsemistä myös käytävällä. Tosiasiallisesti oppitunnilta poistaminen ei siis ole vaihtoehto, vaan käytetään koulupäivän epäämistä. Tiettyjen oppilaiden kohdalla epäämisiä voi olla paljon, mikä kertoo riittämättömistä tukitoimista. Kouluissa ollaan puun ja kuoren välissä, koska ei ole resursseja tarjota riittäviä tukitoimia.

Tilanne on vaikea juridisesti, mutta erityisesti käytännön koulutyön näkökulmasta.

Ilona Ruiz
on erityisluokanopettaja Vantaalla ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän tutkii hyväksytyn ja hylätyn arvosanan rajanvetoa yläkoulussa.