Tässä numerossa valotetaan oppimisen tuen lainsäädäntöön tulevia muutoksia. Ansiokkaat kirjoitukset saivat minut laajentamaan ajatteluani tuesta kehuihin.

Me kaikki tarvitsemme kehuja. Olipa kyseessä oppilas, työtoveri tai ystävä, positiivinen palaute kantaa pitkälle. Kehut voivat olla päivän piristys, motivaation lähde tai sysäys kohti suurempia onnistumisia. Ihmismieli on rakennettu siten, että tunnustus omasta onnistumisesta tai hyvästä yrityksestä saa meidät ponnistelemaan entistä kovemmin.

Erityisopetuksessa tämä on selvää: oppilaat, jotka saavat onnistumisistaan positiivista palautetta, jaksavat yrittää uudelleen ja oppivat uskomaan itseensä. Sama koskee työelämää. Miksi siis säästää kehuja? Jokainen meistä kaipaa välillä pientä muistutusta siitä, että teemme hyvää työtä. Kehut eivät vähennä meitä – ne kasvattavat.

Kehu on kuin polttoaine: se liikuttaa meitä eteenpäin, tekee elämästä kevyempää ja tuo merkityksen tunteen. Siksi meidän kaikkien tulisi muistaa kehua enemmän – ja vastaanottaa kiitollisena, kun joku huomaa sen, missä olemme onnistuneet.

  *     *     * 

Nimitysuutisia: Sari Hepola on kutsuttu lehden toimituskuntaan. Hän on Espoossa työskentelevä erityisopettaja. Sarin kirjoittama juttu on tässä lehdessä tuonnempana. Tervetuloa Sari mukaan!

  *     *     * 

Tässä Erityiskasvatuksen numerossa on taas mielenkiintoisia juttuja: liittomme uusin tiedote  perusopetuksen oppimisen tuen uudistuksesta, puheenjohtaja Tiina Kujalan kiitospuheenvuoro, OAJ:n Sari Jokinen kirjoittaa oppimisen tuen lainsäädännön uudistuksesta, Erika Sirén on tutkinut autismitekstejä väitöskirjaansa varten, Sari Hepola tutustui espoolaisen lukion opettajien oivallukseen. Opintopäivien järjestävän Ssf:n puheenjohtaja Maria ”Mia” Nylund pohtii yhdistyksensä juhlavuotta, Tuula Åminne esittelee porvoolaisen koulutoimen kehittämistä. Harri Saine jatkaa Sel. ry:n historian tutkimista legendaarisen erityisopettaja Kalevi Lammisen teksteistä ja tietenkin Ilonan Ruizin kolumni. 

  *     *     * 

Epilogi

Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Erityiskasvatuksen päätoimittajana. Nukuttuani kahdenkin yön yli päätin – haikein mielin – jättäydyn tästä tehtävästä pois nykyisen päivätyön tehtävien lisääntymisen myötä.

Tämä on ollut yksi mielenkiintoisimmista kokemuksistani. Kiitän teitä kaikkia yhdessä ja erikseen – erityisesti toimituskuntaa avusta ja Käsmän Jania loistavasta taitosta. Kiitos lukijoilta saamastamme palautteesta: lehtemme on ollut mielenkiintoista luettavaa vaihtelevin artikkelein ja näkökulmin. Tästä on Erityiskasvatuksen hyvä jatkaa, samoin minun.

Tällä aloitin ja tällä päätän “Lopuksi, lue Erityiskasvatus-lehteä ja muista, että meissä jokaisessa on “jotain erityistä, något speciellt”.

Kiitollisena hyvää jatkoa ja joulun odotusta toivottaen

Timo Oksanen on raaseporilainen sairaalaopetuksen erityisluokanopettajarehtori. “Ihminen on kehuvetoinen” – Tuomo Kuusisto.