Toivoa on

Toivoa on

”Sä panit puvun päälle!” Oppilaan äänessä on sekä epäuskoa että kunnioitusta. Hänen päällään oleva RISEn (Rikosseuraamuslaitos) punaharmaa verkkari ei ole yhtä tyylikäs kuin tumma puku. Mutta itse tilaisuus on. Oppilaani saa peruskoulun päättötodistuksen. Minulla on todistus muovikuoressa. Vankilan puolesta tarjolla on ruusu ja kakkukahvit.

Kun 16-vuotias tekee vakavan rikoksen, hän päätyy  vankilaan. Oppivelvollisuuden suorittaminen voi olla silti kesken. Oppilaani onnistui suorittamaan oppivelvollisuuden omalla ahkeruudellaan. Mutta järjestelmä auttoi häntä, ja minä sain olla osa järjestelmää.

”Järjestelmä auttoi häntä, ja minä sain olla osa järjestelmää.”

Peruskoulua moititaan usein jäykäksi ja joustamattomaksi. En ole samaa mieltä. Meillä on mahdollisuus toteuttaa hyvin yksilöllisiä oppimisen polkuja. Oppilas voi saada koulusta paljon erilaista tukea. Juuri sellaista tukea, mitä hän tarvitsee. Hän voi saada kokemuksia oppimisesta ja osaamisesta. Hän voi tulla nähdyksi ja kuulluksi. Meidän tehtävämme on nähdä ja kuulla. Opettaa ja tukea. Se vaatii meiltä ammattilaisilta yhteistyötä. Onneksi se on meidän erityisopettajien ydinosaamista.

Tässä lehdessä näkyy erityiskasvatuksen kirjo laajasti. Oppimista tapahtuu hyvin erilaisissa oppimisympäristöissä: luonnossa (s. 12) ja seikkaillen (s. 8), uusissa erilaisissa koulurakennuksissa (s. 24 ja 28) ja koiran kanssa (s. 16). Oppimisessa voivat auttaa ammattilaiset (s. 5) tai virtuaaliapurit (s. 18). Kaikkialla tarvitaan yhteistyötä (s. 31).

Tuo vankilaan päätynyt nuori ei yhteiskunnan silmissä ollut jokaista velvoitettaan hyväksytysti hoitanut. Suoraan sanottuna hän oli sössinyt paljon. Mutta voimmeko me vaatia täydellistä onnistumista nuorelta, jonka lapsuus on ollut täynnä väkivaltaa, päihteitä ja kymmeniä sijoituspaikkoja? Sääli ei häntä auta, ammattilaiset aikuiset voivat sen tehdä. Minä sain edellisestä koulusta ajantasaisen HOJKS:n ja oppilaan luvalla keskustelin häntä opettaneen opettajan kanssa. Minulla oli jonkinlainen käsitys, missä tämän oppilaan kanssa mennään.

Oppilaani päätyi tutkintavankeuden jälkeen suorittamaan vankeusrangaistustaan naapurikunnan puolelle. Kesän aikana hän oli tehnyt antamani tehtävät. Fiksu aluepäällikkö antoi minun mennä nuoren perässä järjestämään hänelle muutamat viimeiset kirjalliset ja suulliset tentit. Aluepäällikön päätöksen ansiosta nuori ei kohdannut uutta ammattilaista, hän sai hoitaa hommat kuntoon tutun opettajan kanssa. Systeemi jousti.

Toivon, että nuori sai kokemuksen, ettei järjestelmä ole pelkästään hankala ja rajoittava. Se voi myös huolehtia ja tukea.

Ari
ari.malmberg.sel@gmail.com

Ari Malmberg työskentelee Vantaalla jalkautuvana erityisopettajana yläkouluikäisten nuorten parissa.