Koulua muuttamassa

Koulua muuttamassa

Opiskelen taas opettajaksi. Olen nyt kolmannella vuosikymmenellä yliopisto-opiskelija, harmittavasti 2000-luvun alku jäi väliin. Ajattelin näiden opintojen aluksi, että nyt iskä menee näyttämään nuorisolle miten asiat ovat. Vaan eipä se niin mennytkään. Nuorisolaiset osaavat uskomattoman paljon monenlaisia asioita. Toki nuoret välillä menevät sieltä missä rima on matalalla, mutta jääpähän aikaa elämiseen ja kokemiseen. Nuorissa on silti tulevaisuus.

Mitä muuta olen oppinut? No sen, että peruskoulun muutos lähtee tutkimuksesta. Joku pitkän linjan opettaja voi hiljaa mutista, että ennen oli paremmin. Varmasti jossain mielessä olikin, mutta maailma oli erilainen. Koulu oli erilainen. Menneeseen ei voi palata, on pakko mennä eteenpäin. Suunnan löytämiseen tarvitsemme tietoa, ja se tieto tulee tutkimuksesta. Ensin se on teoreettista, mutta ajan kanssa se jalostuu käytännöksi ja asiat muuttuvat. Jos haluaa muutosta, pitää tehdä jotain erilailla kuin ennen.

Tämän lehden teema on tutkimus. Lehdessä on useampi artikkeli tutkimukseen liittyen. Harri Saine esittelee Pilvi Peuran väitöskirjatutkimuksen lukutaidon kehityksen tukemiseen liittyen (s. 20), Inka Turunen pohtii oman väitöskirjansa merkitystä (s. 18) ja Heidi Hellstrand kertoo omasta tutkimuksestaan (s. 22). Hellstrandin tutkimuksen aiheena on lasten matematiikan oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja lasten tukeminen matematiikan oppimisvaikeuksissa. 

Näin tutkimus muuttaa koulua. Me näemme selkeämmin millainen koulun pitäisi olla. Jos et usko, lue artikkeli Helena Nykäsen väitöskirjaan liittyen (s. 14). Nykäsellä on tutkimukseen pohjautuen selkeä visio mitä koulussa voisi ja pitäisi tehdä, jotta muutos onnistuisi.

Me erityisopettajat tietysti olemme nopeita sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen. Jokainen työpäivä voi olla täynnä yllätyksiä. Siksi meidän erityisopettajien on paikallaan miettiä, millaisiin suurempiin muutoksiin olemme valmiita. Millaisia muutoksia työssämme on jo nyt nähtävissä? Ja koska muutos on väistämätön, voiko omalla asenteella ja osaamisella siitä selvitä?

Tuleeko muutos ulkopuolelta vai olemmeko itse aktiivisesti osana muutosta?

Tuleeko muutos ulkopuolelta vai olemmeko itse aktiivisesti osana muutosta? Lue miten me Sel. ry:n jäsenet vastasimme meille suunnatuun jäsenkyselyyn (s. 10). 

Hienostiko sitten se oman osaamiseni lisääminen on yliopistossa sujunut? No, keski-ikäisen sormet taipuvat todella huonosti ensimmäistä kertaa pianon koskettimille, eikä neulominen suju ollenkaan. Mutta opiskeleminen on fantastista, eikä opiskelijaelämäkään ole hassumpaa.

Ari Malmberg
päätoimittaja

Erityisopettaja Ari Malmberg luuli, että hän osaa jo melkein kaiken. Ei osannut. Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen alkuvaiheessa Ari on jo oppinut, että nuoret opiskelijat osaavat monta asiaa paremmin.