Viherlaakson lukion aineenopettajien Marianne Bymanin ja Perttu Ojanperän innostus välittyy ja tarttuu. He ovat avainhenkilöinä luotsaamassa kouluaan oppimistaitojen polulla. Heitä kuunnellessa valkenee pian, että jotain myös  erityispedagogisesti hyvin merkittävää on tekeillä. Malli onkin herättänyt paljon kiinnostusta muissa lukioissa.

Marianne Byman ja Perttu Ojanperä kertovat useamman vuoden työkokemuksen myötä heränneensä huomaamaan, että työarkea varjosti tyytymättömyyden tunne. “Huomasimme sekä itse että kollegoidemme toistelevan, että opiskelijoilla ei ole enää samaa motivaatiota, eikä riittäviä taitoja lukio-opintoihin kuin ennen”, Perttu sanoo ja jatkaa: “Oli helppoa syytellä peruskoulua ja paeta sen taakse, että olen aineenopettaja ja aika riittää hädin tuskin edes vaadittavan ainesisällön opettamiseen.” Kun Espoon kaupungin OPH:n rahoittama “Laadukas lukiokoulutus – silta nuorten tulevaisuuteen” -hanke starttasi elokuussa 2023, kaksikko päätti tehdä asialle jotain.

“Oivalsimme, että pohjimmiltaan kyse on opiskelijoiden ja opettajien hyvinvoinnista, jota voisimme lisätä oppimisen taitoja kehittämällä”, Marianne kertoo. Kehittämistyön mentoriksi valikoitui Tiina-Maria Päivänsalo. Päivänsalo on lukion psykologian opettaja, psykologi ja tietokirjailija, joka on perehtynyt erityisesti oppimisen psykologiaan ja ajattelun taitoja kehittävään pedagogiikkaan. Päivänsalon kirjoittama Oppimiskoodi-kirja päätyi kehittämistyön ohjenuoraksi. Lukio kutsui Päivänsalon syventämään opettajien osaamista oppimistaitoihin ja niiden tukemiseen liittyen. “Tiina-Maria tarjosi nimenomaan kaipaamaamme tietoa ja konkretiaa“, Marianne toteaa. “Ja tänä lukuvuonna perehdymme Tiina-Marian johdolla motivaatioon.”

“Koko opettajakunta työsti mallia yhdessä ja syntyi oppimisen taitojen polku, jota pitkin etenemällä opiskelijat saavat lukio-opintojensa aikana tukea ja monipuolista harjoittelua opiskelutaitojensa vahvistamiseksi”, Perttu kertoo. Jokaisella opintojaksolla opiskellaan ainesisällön lisäksi jotain ajattelu-, toiminnanohjaus-, työskentely- tai vuorovaikutustaitoa. Kukin opettaja voi päättää, millä tavalla oppimistaitoa työstetään. Marianne täydentää: “Taitojen sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen on keskeisessä roolissa. Opiskelijoiden on oltava tietoisia, mitä taitoa harjoitellaan ja miksi.” 

Polulle on päästy uuden lukuvuoden alettua ja toteutuvien oppimistaitotuokioiden myötä Viherlaaksossa päästään pian keräämään ensimmäisiä kokemuksia. Ensimmäiseen vuoteen suhtaudutaan koululla tiedostaen, että prosessi on vasta alussa. “Tämä on iso pedagoginen haaste. Aineenopettajakoulutus ei ole juurikaan antanut meille valmiuksia opiskelutaitojen opettamiseen”, Perttu toteaa. Tavoitteena on edetä pikku hiljaa ja mallia edelleen kehittäen. “Olemme itse oppimassa”, Marianne lisää ja toteaa vielä: “Kyseessä on itse asiassa opettajien kehittymisprosessi, jossa opiskelijoiden taidot kehittyvät samalla!”

Viherlaaksossa uskotaan vahvasti, että uusi toimintatapa tulee vahvistamaan sekä opiskelijoiden että opettajien hyvinvointia. Ilmassa on odotus siitä, että opiskelutaitojen kehittymisen myötä motivaatio opiskeluun ja oppimiseen vahvistuu, mielekkyys lisääntyy ja opiskelijoiden kuormittuminen ja uupuminen vähenee. “Olemme huomanneet jo tässä vaiheessa, että oppimistaitoihin panostaminen opetuksen ohessa ei vie, vaan säästää aikaa. Tekeminen sujuvoituu ja voi keskittyä olennaiseen”, Perttu sanoo tyytyväisenä ja toteaa vielä: “Onhan tähän lähteminen muuttanut oikeastaan perusteellisesti sitä, miten katsoo omaa ammattia ja tekemistä.”
On selvää, että Pertun ja Mariannen yhteistyö on sujuvaa. “Meitä yhdistää samanlainen, humanistin ihmiskäsitys”, he toteavat yhdessä. On silti kysyttävä, kuinka paljon opettajakunnassa on herännyt vastustusta ja vastaus tulee kuin yhdestä suusta: “Ei juurikaan.” “Meidän lukiossamme on kokeileva ja kehittävä henki. Johto suhtautuu kannustaen ja antaa tilaa tehdä asioita uudella tavalla”, Marianne sanoo. “Kyllähän tämä vaatii opettajilta motivaatiota ja aitoa halua säätää omaa opetustaan siten, että tunneilla pidetään yllä tietoisesti ja toistuvasti opiskelutaitoja”, Perttu kertoo. “Ratkaisevaa tuntuu olleen myös se, että me projektiopettajat emme yrittäneet ratkaista ongelmaa muiden puolesta ja tarjota valmista mallia toteuttavaksi, vaan työ on tehty yhdessä”, Perttu toteaa.

Kysy lisää: Oppimistaitojen kaaviopolku on koulukohtainen  ja sitä testataan vielä paikallisesti. Lisätietoja asiasta voit kysellä sähköpostilla (etunimi.sukunimi@opetus.espoo.fi ) Marianne Bymanilta ja Perttu Ojanperältä.

Kirjoittaja Sari Hepola on Espoossa työskentelevä lukion erityisopettaja.