Suomalaiskollegat vievät kolmiportaisen tuen mallia Brysselin Eurooppa-kouluun

Suomalaiskollegat vievät kolmiportaisen tuen mallia Brysselin Eurooppa-kouluun

Sateisen kesäkuun piristysruiskeena joukolla erityisopettajia oli kunnia olla europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren  vieraana Euroopan unionin parlamentissa ja  Brysselin pysyvässä edustustossa juhannusviikolla.

Parlamenttivierailun lisäksi ohjelmaamme kuului Euroopan pysyvän edustuston esittely ja opintokäynti Eurooppa  koulu II:een  Brysselissä. Seurueeseemme kuului kolmetoista erityisopettajaa ja opettajavaltuutettua sekä OAJ-aktiivia eri puolelta Suomea.

EEB2 eli École Européenne de Bruxelles II ja tarkoittaa suomeksi Brysselin toista Eurooppa-koulua.  Eurooppakoulu on valtava kolmentuhannen oppilaan koulu, joka ottaa vastaan Euroopan unionissa työskentelevien parlamentaarikkojen ja virkamiesten lapset. Suomenkieliset oppilaat opiskelevat  suomenkielellä suomalaisen opettajan johdolla.

NiinaKuvassa Niina Viima vie suomalaista erityisosaamista Eurooppakouluun Brysselissä.

Pääsimme tutustumaan kollegamme erityisluokanopettaja Niina Viiman johdolla alakoulun arkeen. Niina opetti kolmatta luokkaa ja toimii ensi lukuvuonna myös Suomen osaston koordinaattorina. Yläkoululaisten koulunkäyntiä emme päässeet seuraamaan, sillä Eurooppalaiseen kouluun kuuluvat lukukauden loppukokeet olivat työllistämässä opettajia ja oppilaita lukukauden loppumetreillä. Belgiassa asuvan ystäväni mukaan suhtautuminen testaamiseen lukukausien lopussa on hysteeristä. Koko perhe valjastetaan kokeisiin lukemiseen ja niistä selviämiseen. Jatko-opinnot ja suhtautumistavasta päätellen koko elämä on kiinni lukukauden lopun onnistumisesta tai epäonnistumisesta.

École Européenne de Bruxelles II on yksi viidestätoista virallisesta Eurooppa-koulusta, jotka sijaitsevat Euroopan Unionin keskeisten virastojen sijaintipaikkakunnilla. Suurimmat, yli 3000 oppilaan koulut ovat Brysselissä ja Luxemburgissa.

Brysselin keskustasta siirryimme Brysselin itäosaan Rue de Namurille. Ajoimme Roodebeekin asemalle ja loppumatkan bussilla yläkoulun tyttöjen opastuksella.

ErkkamaikatkoulukierroksellaKuvassa Erkkamaikat koulukierroksella.

Koulu on vartioitu ja koulun alueelle pääsevät vain opettajat ja oppilaat, joilla on sisäänpääsyyn oikeuttava kulkulupa. Vierailijat jättivät passinsa portilla seisoville vartijoille ja henkilöllisyys tarkistettiin. Vierailulupa kouluun on aina pyydettävä kirjallisesti ranskankielisellä kirjeellä koulun ylimmältä johdolta.

Vanhemmat tai perheen apulaiset kuljettavat esikoululaiset ja alakouluikäiset lapsensa kouluun tai lapset  käyttävät koulubussia. Lapset eivät saa liikkua yksin Brysselissä ja koulukyyditysten järjestäminen ja saatteleminen busseille on iso osa koululaisen vanhemman velvollisuutta ja opettajien työtä.

Suomenkielisten oppilaspaikkojen kysyntä Eurooppa-koulussa on suuri, etenkin Brysselissä, jossa on paljon suomalaisia perheitä ja virkamiehiä. Oppilaiden sisäänottoa on jouduttu rajoittamaan. Niillä lapsilla, joiden vanhemmat työskentelevät EU-virastoissa tai – laitoksissa on subjektiivinen oikeus maksuttomaan suomenkieliseen opetukseen, mutta kouluun haluavat muutkin.  Opetus on organisoitu kieliosastoihin ja suomenkielistä opetusta annetaan vain Brysselissä ja Luxemburgissa. Luokkakoko voi olla 30 oppilasta, myös esiopetuksessa. Jos 31 oppilaan raja rikkoutuu, voidaan luokka puolittaa.

Eurooppakoulussa opiskellaan 14 vuotta. Esikoulua käydään 1-2 vuotta, ala-asteen luokka-tasot ovat 1-5 ja yläasteen 1-7. Koulu aloitetaan yleensä 4 vuoden iässä. Koulu on jaettu luokkatasoihin (level) ja kieliosastoihin, jota on yhdeksän. Suomen kieliosaston oppilaiden opetussuunnitelma noudattelee kansallista opetussuunnitelmaa. Oman osaston tuntien lisäksi opiskellaan vierasta kieltä ja kulttuuria Eurooppa-tunneilla ja kielten opetus järjestetään kieliryhmittäin. Koulu ei vastaa uskonnonopetuksesta, mutta koska suomalaisilla opettajilla on pätevyys opettaa uskontoa tai elämänkatsomustietoa, järjestetään se opettajien voimin Suomen kieliosastolla. 

Koulupäiviä on lukuvuodessa 180, opetus on jaettu seitsemään jaksoon, joka yleensä päättyvät lomapäiviin tai lomaviikkoon. Lomat jaottuvat näin ollen pitkin lukuvuotta ja meidän Suomessa opettavien kollegoiden mielestä Niinakin on lomalla vähän väliä.  Kouluvuoden päätös on vasta heinäkuun ensimmäisinä päivinä ja pohjoismaalaiset viettävät keskikesän juhlaa työn merkeissä. Kesän lukukautta vaivaa myös helle, joka tänäkin vuonna kipusi yli neljäänkymmeneen asteeseen.

– Kouluun ei ollut pakko tulla helteen takia juhannuksen jälkeen, mutta viesti ei tavoittanut kaikkia oppilaista. Niinpä kouluun tulleita oppilaita viilennettiin koulun asfalttipihalla vesisuihkulla, jonka alakoulun rehtori suihkutti paloletkulla heidän päälleen, kertoo Niina.

Opettajat laativat tarkat kirjalliset vuosi- ja jaksosuunnitelmat. Nämä esitetään rehtorille, joka hyväksyy ne. Suunnitelmissa ovat näkyvissä opetuksen sisällöt ja jopa oppikirjojen sivumäärätkin hyvin yksityiskohtaisesti, mutta käytännössä suomalainen opettaja tietää, miten eteneminen parhaiten tehdään.

– En todellakaan käytä seitsemää viikkoa korvan luiden opettamiseen! nauraa Niina. Siinä ohessa käytiin läpi Suomen maantietoa 3.luokkalaisten kanssa, mikä ei varsinaisesti opsiin kuulu, mutta osa palaa Suomeen kouluun, joten täytyy soveltaa.  Koulupäivät ovat pitkiä 8.30 –  15.20  esikoulussa ja yläkoulun puolella 8.30 – 16.10.

Niinan opettajan pestissä alkaa kolmas vuosi Eurooppa-koulussa. Opettajalla on kahden vuoden koeaika, jonka jälkeen tehdään tarkastus sekä koulun rehtorin puolesta että Suomen OPH:sta käsin. Tämän jälkeen työsopimusta voidaan jatkaa kolmella vuodella, jonka jälkeen on taas tarkastus. Sitten työsopimusta voidaan jatkaa vielä neljällä vuodella eli pesti voi maksimissaan olla yhdeksän vuotta. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsinki ei myönnä virkavapaata viittä vuotta enempää vaikka tehtävä olisi EU-virastoissa tai kouluissa. 

YT-aikaa tai siitä maksettavaa erillistä korvausta ei ole. Yhteisiä kokouksia ei ole viikoittain, sillä opettajia ja henkilökuntaa on sadoittain. Noin kerran kuukaudessa on opettajainkokous ja kerran kuussa oman osaston kokous.

Aiemmin Eurooppa-kouluihin hakeutuvat opettajia houkuteltiin hyvällä palkalla mutta tällä hetkellä opettajien palkka on samaa luokkaa kuin vastaavan opettajan tulotaso Suomessa. Tämä liittyy vuonna 2011 voimaantulleeseen säädökseen, jossa uusien EU-virkamiesten korvausta ulkomailla työskentelystä laskettiin noin kolmasosalla.

– Saamani Eurooppa-koulun maksama palkan lisäkorvaus on noin 1400 euroa ja tämä kuluu Brysselissä asunnon ylläpitoon, nettiyhteyksiin. Monet perheelliset eivät enää hakeudu tänne töihin ja esimerkiksi Ruotsi ei saanut rekrytoitua ”lähetettyä opettajaa” eli Ruotsista varta vasten tehtävään siirtynyttä opettajaa viime vuonna.                                     

Suomalaiset opettajat ovat tuoneet kouluun kolmiportaisen tuen mallin.

– Täällä ei juurikaan ole tunnettu erityistä tukea  sellaisena käsitteenä kuin se nykyisessä  suomalaisessa koulussa on ollut, mutta erityisen tuen malli on otettu meiltä.

Oppilaat saavat yleistä (general), tehostettua (moderate) tai erityistä (intensive) tukea oppimisen vaikeuksiin. Lomakkeet ja kaavakkeet ovat suomalaisen kolmiportaisen tuen mallin mukaiset. Opettajien antamaa tukea voidaan järjestää sopimalla opetusjärjestelyistä mutta moniammatillisen tuen saaminen on työn takana ja omalla kielellä saatavan tuen rakenteet puuttuvat. Sosiaalityöntekijöiden tai kuraattorien  työtä ei koulussa ei tunneta kuten meillä.

– OPH:sta Suomesta käy suomankielinen koulupsykologi kerran vuodessa. Kouluterveydenhoitaja ja psykologi ovat koulussa paikalla mutta palvelut ovat ranskan tai englannin kielellä, kertoo Niina.

– Oppilailla on eritasoisia kielellisiä valmiuksia, parhaiten suomenkielisessä opetuksessa pärjäävät luonnollisesti lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä. Lapset, jotka ovat asuneet monenkielisissä kouluympäristöissä menestyvät kielten opinnoissa, mutta äidinkielessä voidaan tarvita erityisopettajan tukea.

– Suurimpana huolena näen lapsia stressaavan ympäristön, joka asettaa pienille koululaisille hurjia vaatimuksia vaikkapa koulupäivän pituuden takia, huolehtii erityisopettajakoulutuksen saanut Niina.

Mikä sitten saa pysymään Brysselissä ? 

Koulussa on kiva porukka, työ on mielenkiintoista ja kokemusta kertyy. Koko ammattitaito täytyy ottaa käyttöön ja koulu on monelle suomalaislapselle tärkeä yhteisö. Oppilaat tulevat mielellään kouluun ja opettaja on suuri osa koululaisten arkea.

– Tulin Brysseliin Eurooppa-kouluun ensimmäisen kerran vuonna 2000-2001 OKL:n kenttäharjoitteluun, joka venyi kolmen viikon suunnitellusta ajasta kahdeksi kuukaudeksi. Kun työ alkoi, mietin että aikamoiseen soppakattilaan lähdin, mutta ensi viikolla alkaa kolmas lukuvuoteni täällä. Täytyy sitten katsoa venyykö pesti aivan yhdeksän vuoden mittaiseksi, mutta tällä hetkellä lähden mielelläni. 

Toivotamme Brysselin kollegalle hyvää lukuvuoden alkua ja välitän vielä meitä kaikilta kiitokset mahdollisuudesta vierailla Brysselin Eurooppa-koulussa.

ErkkaopeaktiivitKuvassa Erkkaopeaktiivit Ullamarjut Bruun-Lekman, Päivi Ridanpää ja Sel. ry:n puheenjohtaja Päivi Juntti.

Teksti ja kuvat Kirsi Ihalainen