Minustako  erityispedagogi?

Minustako erityispedagogi?

Haaveena erityisopettajan ammatti – erityispedagogiikan opiskeluväyliä Suomessa. Miten ja missä erityispedagogiikkaa voi opiskella? Erityiskasvatus-lehti kokosi tietoa erityispedagogiikan opiskelumahdollisuuksista.

Erityispedagogiikkaa voi opiskella yliopistoissa, avoimissa yliopistoissa, vapaan sivistystyön ylläpitämissä kansanopistoissa ja ammatillisessa erityisopettajakoulutuksessa. Yliopistoissa ja ammatillisessa erityisopettajakoulutuksessa opiskeleminen johtavat tutkintoihin, jotka antavat pätevyyden toimia erityisopettajina. 

Yliopistoissa suoritetut tutkinnot antavat erityisopettajakelpoisuuden muun muassa peruskouluihin, lukioihin ja muihin yleissivistäviin oppilaitoksiin. Erityisopettajaksi voi opiskella Jyväskylän, Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademin Vaasan kampuksella.

Ammatillisen erityisopettajakoulutuksen saanut voi opettaa ammatillisessa koulutuksessa. 

Ammatillisen erityisopettajapätevyyden voi saada opiskelemalla Haaga-Heliassa, Hämeen, Jyväskylän, Oulun tai Tampereen ammattikorkeakoulussa.

”Yliopistoissa suoritetut tutkinnot antavat erityisopettajakelpoisuuden muun muassa peruskouluihin ja lukioihin.”>

Jyväskylän yliopisto

  • Suuri osa erityisopettajista ja alan tutkijoista koulutetaan Jyväskylän yliopistossa, sillä vuosittain koulutuksiin valitaan 70–85 perustutkinto-opiskelijaa ja 100 erillisten erityisopettajaopintojen opiskelijaa. 
  • Kevään 2020 haussa erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisteriohjelmiin (3 v + 2 v) oli hakijoita 646 ja aloituspaikkoja 45. 
  • Varhaiserityispedagogiikan kandidaatti- ja maisteriohjelmiin (3 v +2 v) oli hakijoita 29 ja aloituspaikkoja 20. 
  • Erityispedagogiikan maisteriohjelmaan (2–2,5 v) oli hakijoita 66 ja aloituspaikkoja 10. 
  • Jyväskylän yliopiston avoimen väylän (4 v) hakijoita oli 33 ja aloituspaikkoja 5.

    Kolmen vuoden tauon jälkeen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kasvatustieteiden yksikkö järjestää vuonna 2021 Jyväskylän yliopiston alaisuudessa luokanopettajan tutkinnon suorittaneille erilliset erityisopettajan opinnot (60 op). Kahden vuoden aikana koulutuksen saa 50 luokanopettajaa, jotka saavat laaja-alaisen erityisopettajan ja erityisluokanopettajan pätevyyden.

Helsingin yliopisto

  •  Kasvatustieteen kandiohjelma: kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v).
  • Hakijoita oli tänä keväänä 646, joista ensisijaisia oli 207 ja ensikertalaisia 410. Aloituspaikkoja oli 23, joista 18 oli varattu ensikertalaisille. 
  • Erityispedagogiksi voi opiskella myös hakemalla suoraan maisteriopintoihin, jotka kestävät kaksi vuotta. 
  • Maisteriopintojen erityispedagogiikan kevään 2020 toisessa yhteishaussa Helsingin yliopistoon haki 40, joista ensijaisia hakijoita oli 26, ja sisään pääsi 5. 
  • Helsingin yliopistossa hakijoita avoimen yliopiston väylän kasvatustieteiden erityispedagogiikan kandiohjelmaan (kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri) oli hakijoita 10, joista sisään pääsi yksi.

Itä-Suomen yliopisto

  • Kasvatustieteen kandidaatti- ja maisteriohjelmat (3 v + 2 v).
  • Erityisopettajaksi ja erityisluokanopettajaksi hakijoita keväällä 2020 oli 489, joista ensisijaisia hakijoita oli 193.
  • Sisäänotto 30 opiskelijaa.
  • Erityisopettajan, kasvatustieteen kandidaatti- ja maisteriohjelmaan (3 v + 2 v) haki keväällä 2020 195 hakijaa, joista 37 oli ensisijaisia hakijoita.
  • Sisäänotto 10 opiskelijaa.

    On myös mahdollista hakea: 

  • Erityisopettajaksi (KK+KM-tutkinnot) aiempien opintojen perusteella, ml. avoimen yliopiston opinnot (sisäänotto 5)
  • Erityisopettajaksi (KM-tutkinto) (sisäänotto 5)
  • Varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi (KM-tutkinto) (sisäänotto 5.)
  • Varhaiskasvatuksen opettajilla ja hakukriteerit täyttäville varhaiskasvatuksen opettajien tehtäviin kelpoisilla sosionomeilla (AMK) on mahdollisuus opiskella varhaiskasvatuslain (540/2018) 30 §:n mukaiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joiden laajuus on 60 tai 85 opintopistettä. Aloituspaikkoja keväällä 2020 oli 30.
  • Erityispedagogiikkaa voi opiskella myös sivuaineena erityisopettajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan väylinä (60 op), joissa kummassakin sisäänotto oli 15 opiskelijaa.
  • Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa voi opiskella erityispedagogiikan perusopintokokonaisuuden (25 op) ja aineopintokokonaisuuden (35 op) erillisinä arvosanoina.

Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto (yhteistyössä)

  • Erityisopettajakoulutus, opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma (erityispedagogiikka), 5-vuotinen.
  • Sisäänotto 20 opiskelijaa.
  • Keväällä 2020 haki 477 opiskelijaa, joista 111 oli ensisijaisia hakijoita.
  • Erityispedagogiikka voi olla sivuaineena osana luokanopettajan monialaisia opintoja tai varhaiskasvatuksen ammatillisia opintoja. 
  • Perusopintojen (25 op) sivuaineen opiskelu on mahdollista tiedekunnan opiskelijoille sekä muille kiinnostuneille sekä tiedekunnan päiväopetuksena että avoimessa yliopistossa. Opintojen kesto on noin yksi vuosi. Aineopintoja tarjotaan vain erityispedagogiikan pääaineopiskelijoille.
  • Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, opetus- ja kasvatusalan maisteriohjelma, KM-tutkinto (erityispedagogiikka), 2-vuotinen.
  • Sisäänotto 30 opiskelijaa.
  • Keväällä 2020 haki 58 opiskelijaa, joista 43 oli ensisijaisia hakijoita.
  • Pohjakoulutuksena vaaditaan varhaiskasvatuksen kandidaattitutkinto, 3-vuotinen LTO-tutkinto tai sosionomi AMK-tutkinto tietyin vaatimuksin sekä erityispedagogiikan perusopinnot (25 op.)

Turun yliopisto

  • Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma: kasvatustieteiden kandidaatti- ja maisteritutkinto (3 v + 2 v) tai pelkkä maisteri-tutkinto (2 v).
  • Keväällä 2020 hakijoiden kiintiö oli kasvatustieteiden kandidaatti- ja kasvatustieteiden maisteri -tutkinnon yhteishaussa 45, joista pääaineen valinnassa erityispedagogiikan kiintiö oli 15. Yhteishaku, joka oli yhteinen kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja erityispedagogiikan pääaineiden kanssa, kiintiö kasvatustieteiden maisteritutkintoon oli 12, avoimeen väylään 18 ja siirtohakuun 3.
  • Turun yliopiston tutkinto-opiskelijat voivat opiskella erityispedagogiikkaa sivuaineena (perusopinnot 25 op, aineopinnot 35 op ja syventävät opinnot 72 op.)
  • Erityisopettajan opinnot (60 op) voi opiskella myös sivuaineena. Erityispedagogiikan pääaineopiskelijoiden kiintiö yhdessä opettajan pedagogisten opintojen kanssa on 10 ja opettajankoulutuslaitosten opiskelijoiden kiintiö on yhteensä 30 (Turun OKL:n luokanopettajaopiskelijat 15 sekä Rauman OKL:n luokanopettajaopiskelijat ja käsityön aineenopettajaopiskelijat 15). Sivuaineopinnot kestävät luokanopettajaopiskelijoilla noin yhden vuoden ja erityispedagogiikan pääaineopiskelijoilla noin 2 vuotta.
  • Erityispedagogiikkaa voi opiskella myös avoimena yliopisto-opetuksena monimuoto- ja verkko-opintoina. Perusopinnot (25 op) kestävät noin yhden lukuvuoden ja aineopinnot (35 op) 1,5-2 lukuvuotta.

Åbo Akademi

  •  Utbildninglinjen för special-lärare (3 v + 2 v).
  • Koulutus on ruotsiksi ja se järjestetään Åbo Akademin Vaasan yliopistokampuksella.
  • Keväällä 2019 aloitti 25 opiskelijaa, joista 17 oli ensikertalaisia. 
  • Lisäksi Vaasan kesäyliopisto järjestää erityispedagogiikan perusopintokokonaisuuden (25 op) opiskelua Jyväskylän yliopiston alaisuudessa.

Erityispedagogiksi voi opiskella hakemalla Helsingin, Jyväskylän, Turun, Itä-Suomen tai Oulun yliopistoon erillisiin erityisopettajan opintoihin, joiden laajuus on 60 op ja niiden suunniteltu kesto noin yksi vuosi. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistoon hakijoita oli vuonna 2020 yli 400 ja sisään pääsi 100 opiskelijaa. Opinnot tehdään aiemman tutkinnon lisäksi ja ne käsittävät lähi- ja etäopiskelua sekä opetusharjoittelua. Opiskelu on mahdollista työn ohessa, joskin lähiopetuspäivät edellyttävät läsnäoloa.

Helsingin yliopistossa erilliset erityisopettajaopinnot painottuvat kolmen valintaryhmän mukaisesti: erityisluokanopettajat, laaja-alaiset erityisopettajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat. Turun yliopistossa kiintiö on 20 luokanopettajaa ja 20 aineenopettajaa (Turku) ja 35 varhaiskasvatuksen opettajaa (Rauma). Oulun yliopistossa opiskelijakiintiö on 24 ja se muodostuu kentän opettajista (6–10) sekä Oulun ja Lapin yliopistojen luokanopettajaopiskelijoista.

Ammatillista erityisopettajakoulutusta toteutetaan 60 opintopisteen laajuisena jatkokoulutuksena:

  • Haaga-Heliassa noin 30 aloituspaikkaa vuosittain, joista noin 10 paikkaa on varattu tekniikan ja liikenteenalan hakijoille (keväällä 2020 104 hakukelpoista hakijaa).
  • Hämeen ammattikorkeakoulussa (Hamk) noin 50 aloituspaikkaa vuosittain (keväällä 2020 99 hakijaa).
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) vuorovuosittain 40 tai 50 aloituspaikkaa (keväällä 2020 noin 100 hakijaa).
  • Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) joka toinen vuosi 20 aloituspaikkaa (hakijamäärät vaihtelevat 80–130 välillä).
  • Tampereen ammattikorkeakoulussa vuosittain 18 aloituspaikkaa (hakijamäärät vaihtelevat 36–54 välillä).

Ammatilliseen erityisopettajakoulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus (A 986/1998, 13 §, momentit 1.-5., 14. §, 15. §, 29. §) sekä vähintään 5 kuukauden päätoiminen opetus- ja/tai ohjauskokemus ammatillisesta oppilaitoksesta ja/tai ammattikorkeakoulusta. 

Koulutuksen käynyt on kelpoinen erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa ammatillisissa oppilaitoksissa (ml. ammatilliset erityisoppilaitokset) sekä ammattikorkeakouluissa, mutta ei yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Koulutus kestää henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta riippuen noin 1–1,5 vuotta, opinto-oikeus on 3 vuotta.

Opinnot on mahdollista tehdä työn ohessa.

Haku tehdään sähköisesti kaikkien viiden ammatillisen opettajakorkeakoulun kesken ja valintaperusteet ovat samat. Haku tehdään vuosittain tammikuussa Opintopolku.fi -palvelussa.  


Inka Turunen
teksti