Liikunnan vaikutukset oppilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ovat kiistattomat. Useat tutkimukset ja hankkeet osoittavat, että hyvin toteutettu koululiikunta ja taukoliikunta kouluissa auttavat oppilaita jaksamaan paremmin keskittymään oppitunneilla.

Liikuntatunneilla on merkittävä vaikutus liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Yhtenä haasteena kuitenkin on, miten kolmiportaisen tuen malli ulottuu liikuntatunneille. Liikuntaa opettavilla on valtava haaste saada liikunnan hyödyt jokaisen oppilaan ulottuville, mikäli tukea tarvitseville oppilaille ei ole huomioitu siihen riittäviä resursseja.

Mari Jokitalo-Trebs Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista on tehnyt kaksi vuosikymmentä töitä soveltavan liikunnan parissa, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus nauttia liikunnasta. Valteri-koulun päätoimisen työn ohella hänelle on kertynyt kokemusta vammaisurheilusta erilaisissa vapaaehtois- ja harrastetehtävissä. Jokitalo-Trebs on työskennellyt erityisesti vammaisuinnin parissa ja toiminut paralympiajoukkueen fysioterapeuttina Ateenassa 2004. Hän on myös yksi Suomen harvoista vammaisurheilun luokittelijoista. Hänellä on näkökulmia erityistä tukevien lasten ja nuorten liikuntaan ja urheiluun.

– Liikunta tukee meidän kaikkien hyvinvointia ja oppimista. Koululiikunnan ja vapaa-ajan harrastusten avulla kasvetaan liikkuviksi aikuisiksi. Meillä kaikilla on muistoja koululiikunnasta, se määrittelee meitä liikkujina. Erot tämän hetken heterogeenisessä koululuokassa ovat suuret ja olennaista on, miten huomioidaan kaikkien oppilaiden osallistumisen mahdollisuudet. Valteri-koulun toimipisteistä löytyy soveltavan liikunnan osaamista monipuolisesti, ja yhteistyöverkostojen avulla olemme päässeet ideoimaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden liikuntaa yhdessä muiden kanssa, Jokitalo-Trebs kertoo.

Iloon yli esteiden -hanke korostaa vertaisoppimista.”

– Moni opettaja on uuden edessä soveltavan liikunnan kanssa. Useimmiten asenne ratkaisee lähteekö opettaja hakemaan vinkkejä ja tukea työkavereilta, ideapankeista, Liikkuva koulu -ohjelman sivustoilta tai muualta. Näen tässä suuria mahdollisuuksia, mutta myös vastuuta. Usein yhdestä onnistuneesta soveltamiskokemuksesta lähtee positiivinen kierre, mikä auttaa myös seuraavassa eteen tulevassa tilanteessa, Jokitalo-Trebs sanoo.

Kuvassa: Mari Jokitalo-Trebsin toiveena on, että mahdollisimman moni saisi kokea liikunnan hyödyt koulussa.

Valterin koordinoiman ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Iloon yli esteiden -hankkeen tavoitteena oli lisätä jokaisen oppilaan mahdollisuutta osallistua koulupäivän aikana tapahtuviin liikunnallisiin hetkiin, mm. liikuntatunneille, toiminnalliseen opetukseen ja välitunneille. 

Hankkeessa on mukana noin 30 erikokoista koulua ympäri Suomen. Mukana olevilla kouluilla järjestetään koulujen tarpeisiin räätälöityjä liikunnallisia tapahtumia, jotka antavat virikkeitä liikunnallisiin hetkiin tavallisten koulupäivien aikana. Hanke on koostanut hyvistä käytänteistä ja vinkeistä kattavan ja monipuolisen ideapankin, joka on kaikkien hyödynnettävissä. 

Tämän hankevuoden uutuutena hanke tuo Suomeen vertaisoppimisen (englanniksi peer tutoring) mallin liikuntakasvatuksen näkökulmasta. Tästä Mari Jokitalo-Trebs on erityisen innoissaan. Mallin mukaan aikuinen ei välttämättä ohjaa liikuntaleikkiä tai -harjoitusta. Tietyt oppilaat käyvät vertaisohjaajan kurssin ja saavat keinoja ohjata ja opettaa muita oppilaita.

– Tässä olennaista on, että autetaan toisia, tehdään yhdessä ja huomioidaan toisia. Eli samoja asioita, joita myös opetussuunnitelma korostaa. Olemme huomanneet ensimmäisissä kokeiluissa, että esimerkiksi energiset oppilaat ovat loistaneet ohjatessaan liikunnallista sisältöä muille. Heille tulee onnistumisen kokemuksia ja pääsevät positiiviseen valoon, Jokitalo-Trebs taustoittaa.

Ideaalitilanne liikuntatunnilla olisi, että oppilas pystyisi itse valitsemaan oman tasonsa liikkua. Tarjolla voi olla perustaso ja vaativampi taso. Tällöin myös yhteisopettajuus tukisi hyvin liikuntatuntia. 

Oppilaan yksilöllinen kohtaaminen nousee esille myös Terhi Huovisen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan tehdyssä väitöstutkimuksessa Oppilaiden osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta edistävä liikunnanopetus perusopetuksen heterogeenisessa oppilasryhmässä. 

Huovinen tarkasteli väitöskirjassaan oppilaiden osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta sekä opettajan mahdollisuuksia edistää niitä koulun liikuntatunneilla.

Jos se sopii erityisille, se sopii kaikille.”

Tutkimuksessa nousi esille viisi pääluokkaa, jotka vaikuttavat oppilaiden osallistumiseen: opetusviestinnän yksilöllistäminen, fyysisen oppimisympäristön muokkaaminen, tehtävien sisällön soveltaminen, tuntisuunnitelman joustaminen sekä oppilaan osallisuuden tukeminen.

Mari Jokitalo-Trebs painottaa, että liikuntatunnilla ei tarvitse aina olla uutta ja ennenkuulumatonta. Hän kannustaa osallistamaan myös oppilaita liikuntatuntien sisältöjen suunnitteluun.

– Useimmiten jo oppilaille tutuksi tulleet pelit ja leikit toimivat parhaiten. Haluaisin myös kannustaa erityisopettajia auttamaan ja tukemaan muita opettajia tuntien suunnitteluissa ja haastavien tilanteiden ratkomisessa. Yhteisopettajuudesta on oppilaille iso apu, ja siten saadaan jaettua tieto-taitoa opettajien kesken liikuntakasvatuksenkin näkökulmasta.

Maksuton Koululiikuntaa kaikille -täydennyskoulutus

Koululiikuntaa kaikille -täydennyskoulutushanke tuo soveltavan liikunnan vinkit opetustoimen henkilökunnalle. Maksuton koulutuskokonaisuus käynnistyy tammikuussa 2021.

Koulutus on vastaus opetuskentän kysyntään ja heterogeenisten opetusryhmien kanssa toimivien tarpeisiin. Opetushallituksen myöntämä rahoitus Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan vetämälle hankkeelle mahdollistaa täydennyskoulutuksen opetushenkilökunnalle kevään 2021 aikana.  

Edellisen kerran Jyväskylän yliopisto järjesti Koululiikuntaa kaikille -täydennyskoulutusta 1990-luvun lopussa. Silloin koulutukseen osallistui noin 260 liikuntaa opettavaa opettajaa eri kouluasteilta. Uusi täydennyskoulutus on tarkoitettu koko opetushenkilökunnalle, joten siihen voivat osallistua opettajat, ohjaus- ja avustajahenkilökunta, aamu- ja iltapäivätoiminnan työntekijät ja muut koulun ja liikunnan parissa työtä tekevät henkilöt. 

– Nyt starttaava koulutus on uudentyyppinen ja raikas koulutuskokonaisuus, jossa Suomen kärkikouluttajat ja parhaat asiantuntijat ohjaavat koulutukseen osallistujat soveltavan liikunnan teemojen äärelle 2020-luvun opetusmenetelmin. Jokaisessa liikuntaryhmässä on oppilaita, jotka tarvitsevat tukea oppimiseensa. Opettajat ja ohjaajat kaipaavat keinoja opetuksen soveltamiseen ja erilaisten oppilaiden huomioimiseen liikuntatunneilla, lehtori Terhi Huovinen sanoo.

Koulutuskokonaisuudessa pureudutaan mm. liikunnan arviointiin ja liikunnanopetukseen heterogeenisessa ryhmässä. Koulutuksen aiheina ovat esimerkiksi liikunnanopetuksen yksilöllisten suunnitelmien tekeminen ja kolmiportainen tuki liikunnassa sekä oppilaiden tarkkaavuuden ja käyttäytymisen pulmat. Lisäksi koulutuksessa mietitään laajasti erilaisten toimintarajoitteiden huomioimista. Päätösseminaarissa kootaan koulutuksen kokemukset yhteen ja kuullaan kokemuspuheenvuoroja otsikolla ”Paras koulupäivä ikinä”.  

Koulutukseen osallistuminen on hyvin joustavaa, ja se onnistuu fyysisesti paikan päällä, verkon kautta reaaliajassa tai tallenteena jälkikäteen. Koulutus on yhden opintopisteen laajuinen ja se sisältää neljä puolen päivän koulutuspäivää sekä loppuseminaarin. 

– Kouluttautujan on osallistuttava jollain tavalla kaikkiin koulutuspäiviin, mutta osallistumistavat voi päättää itse, Huovinen kertoo.

Koulutuskokonaisuus käynnistyy 29.1.2021
Helsingissä Educa-messujen yhteydessä. Ilmoittautuminen koulutukseen avautuu elo-syyskuussa hankkeen verkkosivuilla.
www.jyu.fi/sport/fi/opiskelu/taydennyskoulutus/koululiikuntaa-kaikille

Koulutuspäivät

Päivät, paikkakunnat ja teemat: 

• 29.1.2021, Helsinki, Oppimisen tuki
• 19.2.2021, Jyväskylä, Pedagoginen osaaminen
• 26.3.2021, Tampere, Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
• 23.4.2021, Jyväskylä, Toimintakyvyn haasteet
• 21.5.2021, Helsinki, Päätösseminaari “Paras koulupäivä ikinä”

Hyviä linkkejä

• Liikkuva koulu -ohjelma: liikkuvakoulu.fi
• Iloon yli esteiden -hanke ja vinkkipankki: www.valteri.fi/iloon-yli-esteiden-ideapankki-avattu
• Koululiikuntaa kaikille -täydennyskoulutus: www.jyu.fi/sport/fi/opiskelu/taydennyskoulutus/koululiikuntaa-kaikille
• Koululiikuntaliiton Pallosankarit: www.kll.fi/kouluille/sankarit/pallosankarit

Valteri on Opetushallituksen alaisuuteen kuuluva oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten koulunkäyntiä lähikouluissa sekä vahvistaa alan ammattilaisten osaamista. Toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja innovatiivisiin toimintatapoihin. 
Tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilas voi opiskella oman kotikuntansa lähikoulussa.

• kuusi toimipistettä, joiden kunkin yhteydessä toimii Valteri-koulu
• työntekijöinä yli 550 opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaista
• palveluiden piirissä noin 2500 oppilasta
• koulutus- ja tutkimusyhteistyötä noin 40 eri kumppanin kanssa

Kirjoittaja: Leena Kummu
työskentelee Suomen Paralympiakomitean viestintäpäällikkönä.
Paralympiakomitea on valtakunnallinen urheilu- ja liikuntajärjestö liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä elinsiirron saaneille henkilöille. Paralympiakomitean tehtävänä on kehittää ja koordinoida suomalaista vammaisurheilua ja -liikuntaa matalan kynnyksen harrastamisesta kansainväliseen huippu-urheiluun saakka. www.paralympia.fi

Kuvat: Valteri-koulu, Maiju Pohjanheimo ja Juhani Järvenpää/Paralympiakomitea