Lastensuojelua yhteistyössä päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen kanssa

…Mielekäs työpaikka ja ammatti, maailman näkeminen ja eri kulttuureihin tutustuminen,  oma koti, perheen perustaminen ja opiskelupaikka….

Nämä ovat nuorten unelmien top 5 lista. Tavallisia asioita. Nämä edellyttävät, että me aikuiset teemme kaikkemme sen eteen, että nuori saa parhaan mahdollisen koulutuksen. Ilman toisen asteen koulutusta ei löydy mielekästä työpaikkaa eikä ammattia. Ilman työtä ei ole rahaa matkustella, hankkia omaa kotia tai perustaa perhettä. Koska koulutus on avain nuorten unelmiin, se pitäisi ottaa vahvemmin huomioon myös silloin, kun käsitellään lastensuojeluilmoituksia tai sijoitetaan huostaanotettua nuorta. 

Poissaolot koulusta on lasten-suojelun otettava asiakseen
Opettaja on vanhempien lisäksi aikuinen, joka on säännöllisesti useiden vuosien ajan lähes päivittäin lapsen ja nuoren kanssa tekemisissä. Kun opettajalla herää huoli, lastensuojeluilmoitus ei ole ensimmäinen tapa reagoida huoleen. Asiaan yritetään ensin löytää ratkaisua koulun henkilöstön, vanhempien ja oppilaan sekä opiskeluhuollon kuraattorin, psykologin ja kouluterveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Jos tällä yhteistyöllä ei pystytä poistamaan huolen aiheuttajaa, opettaja esittää perheelle yhteydenottoa  sosiaalihuollon puoleen tuen tarpeen arvioimiseksi. Lastensuojelunkin osalta pyritään siis ensin yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa tekemään yhteydenotto ja vain jos se ei ole mahdollista tai asiasta tai kiireestä johtuen tarkoituksenmukaista, tehdään lastensuojeluilmoitus.

”Tein lastensuojeluilmoituksen, kun oppilasta ei ole saatu kouluun kohta puoleen vuoteen. Keinomme ovat lopussa, mutta se ei ole kuulemma huostaanoton peruste, vaan koulun ongelma…ilmoitukseni ei johda mihinkään toimiin.”

Viesti opettajalta saa minut kihisemään kiukusta. Yhdelläkään sosiaalitoimen tai lastensuojelun työntekijällä ei ole lapsen, nuoren ja yhteiskunnan näkökulmasta varaa jättää puuttumatta asiaan, kun koulun keinot on käytetty. Heidän tiedossaan pitäisi olla faktat siitä, että tutkimusten mukaan yleisimpiä lastensuojeluasiakkuuden taustalla olevia syitä ovat vanhempiin liittyvät syyt kuten päihde- ja mielenterveysongelmat, jaksamattomuus, perheristiriidat, avuttomuus ja osaamattomuus. Samat syyt, joiden johdosta vanhempi ei pysty lapsensa oppivelvollisuuden tai toisen asteen opintojen suorittamista varmistamaan ja saamaan häntä kouluun. 

Jokaista opettajan tekemää lastensuojeluilmoitusta vastaanotettaessa pitää miettiä, mitä lapselle tai nuorelle tapahtuu, jos hän ei suorita peruskoulua ja toisen asteen opintoja. Nuoren jäämisestä koulutuksen ulkopuolelle seuraa erittäin todennäköisesti syrjäytyminen. Osattomuus maksaa eri tahojen arvioiden mukaan yhteiskunnalle noin 700 000 – miljoona euroa. Nuorelle itselleen se tarkoittaa yleensä köyhyyttä, työttömyyttä, yhteiskunnan tukien varassa elämistä, syrjäytymistä, rikollisuutta, päihteitä ja mielenterveysongelmia. Toisin sanoen elämä jatkuu niissä samoissa ja osin uusissa ongelmissa, joihin opettaja hänelle apua yleensä lastensuojeluilmoituksella pyysi sosiaalitoimelta.

Valoa luvattomasti paljon poissaolevien osalta on alkanut onneksi tunnelissa näkymään. Erilaisia yhteistyömalleja koulun ja lastensuojelun välille on rakennettu. Osa kaupungeista on poissaolo-ongelman ratkaisemiseksi perustanut muun muassa luokan, jolla on oppilaana vain paljon koulusta poissaolleita oppilaita. Opettajan rinnalle työpariksi sosiaalitoimi on antanut sosiaalityöntekijän. Hän tukee vanhempia ja oppilaan arkea niin, että koulunkäynti saadaan taas raiteilleen. Samaan aikaan opettaja ja opiskeluhuolto muokkaavat opetuksen näille oppilaalle paremmin sopivaksi, jotta omat vahvuudet ja motivaatio oppia löydetään uudestaan. Luokassa on mahdollista saada myös vertaistukea. 

Huostaanotetun opinpolkuun kiinnitettävä enemmän huomiota jatkossa

”En ole ajatellut, miten suuri merkitys koululla on lapselle”

sanoi eräs lastensuojelun työntekijä minulle pari kuukautta sitten. Lastensuojelulakia ollaan parhaillaan viimeinkin muuttamassa niin, että siinä säädettäisi sivistyksellisistä oikeuksista sijaishuollon aikana. 

Hallituksen esitys (HE 2372018 vp) eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta toteaa, että muutoksella painotettaisiin varhaiskasvatuksen tai koulun ja lastensuojelun yhteistyötä jo sijaishuoltoa valmisteltaessa. Ennen lain voimaantuloakin yhteistyötä voidaan kehittää. Huostaanotettujen lasten kohdalla elämä poikkeaa ideaalimallista, ja päiväkoti ja koulu eheyttäisivät ja normalisoisivat elämää. Silti sijoittamista suunniteltaessa niihin ei kiinnitetä juuri huomiota.

Huostaanoton jälkeen jokaiselle pitäisi etsiä sijoituspaikka niin, että päiväkoti, koulu tai oppilaitos vastaisi parhaiten lapsen ja nuoren tarpeita ja toiveita. Jos nykyisessä paikassa ei ole ollut ongelmia, ideaalisijoituksessa päiväkoti, koulu tai oppilaitos ei vaihdu. Jos se vaihtuu, päiväkodilla, koululla tai oppilaitoksella pitäisi olla osaaminen, valmiudet ja resurssit vastaan ottaa uusi tulokas. Kun nämä on varmistettu, on suunniteltava myös ryhmäyttäminen samoin kuin tarvittavat tukitoimet sijoitettavaa lasta ja nuorta kuullen. Ellei tällaista päiväkotia, koulua tai oppilaitosta ole kunnassa, johon lapsi tai nuori aiottiin sijoittaa, sijoitusta ei pidä tehdä. 

Sijoittajakunta on ensisijaisesti vastuussa siitä, että lapselle tai nuorelle järjestetään riittävät palvelut ja tukitoimet. Sillä on toimintavelvollisuus eli sen on oltava viivytyksettä ja aktiivisesti yhteydessä sijoituskuntaan näiden osalta ennen kuin sijoituspäätöstä tekee.

Äärettömän tärkeä täsmennys tulevassa laissa on se, että siinä selkeytetään, ettei lapsen sivistyksellisiä oikeuksia  voida rajoittaa lastensuojelulain mukaisella rajoitteella. Kuten lakiesityksessä todetaan, esimerkiksi lapsen perusopetukseen osallistumista ei voida rajoittaa liikkumisvapauden rajoituksella ja liikkumisvapauden rajoituksen aikana lapsen oikeus perusopetukseen tai jatko-opintoihin on turvattava.

Oikeus saada varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toisella asteella koulutusta kuuluu yhtäläisesti myös kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille ja nuorille.  Nämä lain täsmennykset saadaan toivottavasti tällä hallituskaudella hyväksyttyä ja siirtyvät pian osaksi käytännön arjen toimintaa. Mitään estettä tosin sille, että näin toimittaisi jo nyt, ei ole olemassa. Lakia täsmennetään näiltä osin vain siksi, että näin ei kaikkialla ole ymmärretty toimia ilman, että tällaisesta pitää nimenomaisesti säätää.

Kirjoittaja: Nina Lahtinen on OAJ:n koulutusasianpäällikkö. Koulutukseltaan hän on luokanopettaja ja juristi.

Lastensuojelun osalta hän OAJ:ssä edistää esimerkiksi seuraavia asioita:

  • lastensuojeluilmoituksen nimi pitäisi muuttaa huolen ilmoitukseksi lapsen hyvinvoinnista
  • koululle on annettava kirjallisena tieto henkilöistä, kuka kulloinkin toimii huostaanotetut lapsen huoltajan roolissa koulun kanssa ja esim vastaanottaa koulun viestit, allekirjoittaa kokeet tai poissaololuvat, suunnittelee tarvittavia tukitoimia, kutsutaan vanhempainiltaa ja käy jokapäiväistä vuorovaikutusta opettajan kanssa.
  • koulutuksia pitäisi järjestää opetus-, opiskeluhuollon- ja lastensuojelun sekä sosiaalitoimeen henkilöstölle yhteisesti  arjen asioista ja jakaa hyviä käytäntöjä
  • sosiaalihuollon tuen tarpeen arviointia, lastensuojelun matalan kynnyksen avohuollon toimia ja tiedonkulun toimivuutta pitäisi jatkuvasti kehittää ja edistää  koulun kanssa paikallisella tasolla